Thursday, November 26, 2009

FETO HETAN DEIT 2,262 % IHA ELEISAUN XEFE SUKU 2009

Dili – Timor Leste / Rede Feto Timor Leste / 26 Novembru 2009

Depois Eleisaun Lideransa Komunitaria (ELK) halao iha dia 9 Outobru 2009, Komisaun Nasional ba Eleisaun hatoo resultadu sira hetan ba Tribunal Rekursu atu bele hetan legalizasaun inklui mos hetan desizaun ba reklamasaun ne’ebe tama ba CNE. Maski durante prosesu eleisaun rasik, STAE hetan problema barak maibe ita bele dehan eleisaun ne’e lao ho diak.

Depois CNE hatoo sira nia resultadu Eleisaun Lideransa Komunitaria ba Tribunal rekursu, iha loron 18 fulan Novembru 2009 Tribunal ne’e fo sai kona-ba sira nia desizaun final ba Eleisaun Lideransa Komunitarian. Beseia resultadu ida ne’e, Tribunal Rekursu hatoo lista kandidatu Xefe Suku sira eleitu ho total 441 kandidatu. Tribunal Rekursu mos fo sira nia desizaun final relasiona ho problema ne’ebe akontese iha suku Raimea – Covalima ne’ebe entre kandidatu Domingus dos Reis no Jorge Pereira hetan resultau hanesan. Ba kazu ida ne’e Tribunal desidi halo eleisaun segunda iha Suku Raimea, Sub Distritu Zumalai, Distritu Covalima baseia ba artigu 33, 34 no artigu 35 husi Lei 3/2009.

Husi lista kandidatu Xefe Suku ne’ebe Tribunal Rekursu fo sai, husi total 442 suku ne’ebe iha, kandidata feto sira manan deit iha suku 10. Maski persentace ne’e kiik maibe lideransa feto iha nivel suku aumenta feto nain 2 kompara Eleisaun Xefe Suku 2004/2005. Durante prosesu kampanha, kandidata feto ho total 42 halao sira nia programa kampanha ida-idak atu bele manan eleisaun. Ikus mai kandidata feto nain 10 deit maka eleitu iha loron 9 fulan Outobru 2009. Ida ne’e hatudu mai ita katak feto hanesan sexo maoria iha Timor Leste seidauk fo apoiu total ba kandidata feto sira ne’ebe kompete iha eleisaun. Husi resultadu ida ne’e ita hatene katak feto hetan deit 2,262 % kompara ho kandidata mane sira ne’ebe hetan 97,738 %.

Kandidatu feto ne’ebe eleitu atu tuur hanesan xefe suku hanesan :

  1. Cristalina Quintao (suku Railako leten / sub disritu Railaco / Distritu Ermera)
  2. Filomena Soares (suku Fahisau / Sub Distritu Lequidoe / Aileu)
  3. Fransisca Monica F. Soares (Soba / Sub Distritu Laga / Distritu Baucau),
  4. Terezinha de Deus dos Reis (Bucoli / Sub Distritu Baucau / Distritu Baucau),
  5. Maria Lidia de Jesus (Gariuai / Sub Distritu Baucau / Distritu Baucau),
  6. Maria dos Carmo da’Sa (Suku Triloca / Sub Distritu Baucau / Distritu Baucau)
  7. Joana M. Da Fonseca P. (Suku Afalocai / Sub Distritu Uatocarbau / Distritu Viqueque)
  8. Rita Monteiro (Suku Liaruca / Sub Distritu Ossu / Distritu Viqueqeu),
  9. Maria Soares de Jesus Sousa (Suku Ritabou / Sub Distritu Maliana / Distritu Maliana)
  10. Maria Fatima (Suku Maudemo / Sub Distritu Tilomar / Distritu Covalima)

***(RFTL-icp09)

Friday, November 20, 2009

MAI ITA HARII DAME NO HAKOTUK VIOLENSIA

Dili-Timor Leste/Rede Feto/Kampanha 16 Dias aktivismu Violensia Kontra Feto

Violensia barak liu akontese ba sira ne’ebe iha posisaun fraku hanesan feto no labarik sira. Iha Timor Leste nia istoria, violensia hasoru feto laos foin akontese depois ita ukun a’an maibe akontese iha vida moris feto nian desde tempo beiala sira too ohin loron. Komesa tempo liurai sira too tempo ukun an feto sira sai vitima nafatin husi hahalok violensia iha forma oin-oin hanesan violensia seksual, violensia domestika no seluk-seluk tan. Violensia domestika katak hahalok hotu hotu /ida nebe deit akontese iha familia ida nia laran ho forma la justu hodi provoka direitamente ka indireitamente ofende ka halao terus ema nia isin lolon, mental ka seksual ho finalidade hodi hatauk ema seluk nian.

Iha tempo ukun an, maski lei barak aplika ona atu bele protégé feto nia direito maibe violensia kontra feto akontese nafatin. Iha dadus hirak ne’ebe tama iha Vurneravel Person Unit (VPU) Polisia Nasional Timor Leste, hateten katak tinan-tinan kazu violensia hasoru feto sempre sai kazu a’as liu kompara kazu sira seluk. Ida ne’e hatudu faktor seguransa ba feto nia moris liu-liu moris iha uma kain seidauk garantia feto nia direitu. Uma kain hanesan fatin seguru ida atu bele eduka oan sira ho domin realidade sai fali fatin haburas hahalok violensia. Autor sira ne’ebe maioria mane uza sira nia poder hanesan xefe familia para hatudu sira nia dominante atu bele kontrola uma laran no dalaruma uza sira nia emosaun. Violensia ida ne’e barak resulta ema vurnerabel sira iha uma laran sai vitima hanesan feto, labarik, ferik, katuas no ema ne’ebe aliezadu.

Violensia ne’ebe akontese iha uma laran barak relasiona ho kultural patriakal ne’ebe sei metin no buras iha ita nia sosiedade. Kultural ida ne’e rasik moris husi jerasaun ida ba jerasaun seluk liuhusi praktika uma laran nian. Kondisaun ida ne’e sai ona kultural ida ne’ebe too ohin loron moris nafatin iha ita nia sosiedade. Maibe violensia laos akontese iha familia hotu-hotu iha Timor Leste, familia barak sei kaer metin komitmentu atu la bele usa violasaun durante eduka sira nia oan no moris iha uma laran. Husi familia ida ne’e maka bele hamoris domin, haree feto, labarik, ferik no katuas sira hanesan parseiru moris nian. Tamba ne’e aspeitu mane hanesan faktores importante ida atu bele kria familia kontra violensia, halo sira nia responsibilidade hanesan xefe familia baseia ba domin nian. Ho ida ne’e ita bele espera katak mane bele sira responsibilidade hanesan xefe familia ho kalma, tau matan ba sira nia fen no oan nomos eduka nia familia ho domin.

Hare ba kondisaun kultura violensia ne’ebe sei maka’as iha Timor Leste halao ema barak mehi atu bele moris iha kondisaun hakmatek nia laran no dook husi violensia. Ita laos la bele hakotuk sistema patriakal ho violensia ida ne’e, tamba kultural mosu husi atividade moris sosiedade nian no sosiedade mos bele hili no hakotuk kultural saida deit fo impaktu negativu iha ita nia sosiedade nia laran liu-liu fo impaktu a’at ida ba feto no labark sira. Sosiedade maka ita, tamba ne’e atu halo mudansa ba kultural ne’e presiza ita hotu nia partisipasaun no kolaborasaun. Kontribuisaun husi parte hotu-hotu importante para ita iha forsa boot ida atu bele kolia ho liafuan ida deit maka “HAPARA VIOLENSIA KONTRA FETO, AGORA”.

Iha iventu espesial Kampanha 16 dias aAktivismu Violensia Kontra Feto ida ne’e, Rede Feto hakarak konvida ita hotu feto ka mane atu bele fo kontibuisaun hari dame iha ita nia nasaun liuhusi asaun konkritu ida iha ita nia familia, komunidade no nasaun. Mai ita harii dame no hapara violensia hotu-hotu, mai ita harii kultural domin ida iha Timor Leste.

Dala ida tan ami husu feto sira bele hateten sai violensia sira hetan, la bele tau problema ne’e hanesan problema privadu ida. Violensia kontra feto hanesan violasaun direitus humanus ida no tuir Kodeku Penal Timor Leste nian, violasaun kontra feto hanesan krimi publiku ida. Mai ita fo liman ba balu hakotuk violensia hasoru feto. (Icp/cop)***

Thursday, November 19, 2009

VIOLENSIA HASORU FETO, AGORA PROBLEMA PUBLIKU NIAN

Dili- Timor Leste / 19 Novembru 2009 / Rede Feto TL / Kampanha 16 Days Kontra Violensia Baseia de Jeneru 2009

Durante tinan barak, Timor Leste monu iha situasaun ne’ebe grave no nakunu ho asaun violensia. Grupu ho groupu ne’ebe diferensa ideas no visaun politika hasoru malu iha konflitu nia laran. Konflitu iha forma oin-oin sai hanesan dalan ida atu bele resolve problema ne’ebe mosu hahu husi tempo kolonialismu Portugues too tempo Timor Leste ukun an. Resultadu husi prosesu ne’e, parte ida tenke manan no parte ida tenke lakon no hamosu violensia, halo ema barak sai vitima inklui lakon sira nia vida. Istoria Timor Leste hateten katak, bainhira konflitu entre partido politiku mosu iha tinan 1974-1975, ema barak sai vitima, kanek, hetan tortura, lakon sira nia familia no mate. Iha tempo invasaun no okupasaun Indonesia 1975 – 1999, violensia mos sai hanesan hahalok a’at ida atu bele hamanan funu kontra resistensia sira. Militar Indonesia uza violensia atu bele obriga inimigu sira rende no hapara sira nia funu ba libertasaun.

Feto barak mos mate bainhira invazor Indonesia komesa tama iha area fonteira Timor Leste nian. Mate tamba bombardeiru morteiu husi militar Indonesia no seluk tamba involve iha luta libertasaun. Feto barak tenke halai ba foho no buka fatin seguru iha kondisaun limitasaun alimentar nian. Balun mate iha dalan klaran tamba moras no hamlaha no balun mos tenke hetan violensia, tortura no abuza seksual bainhira sira rende ou kaptura husi tropas Indonesia. Kondisaun ida ne’e sai imagem a’at ida iha tempu resistensia.

Iha tinan 1999, diferensa hanoin politiku kona-ba idea ba futuru Timor Leste nian hamosu konflitu boot entre grupu pro-independensia no grupu pro-integrasaun. Tamba lakohi lakon, Indonesia kria groupu militia iha distritu hotu no sira halo intimidasaun ba komunidade liuhusi asaun violensia hanesan torturasaun, abuza seksual, halakon ema, oho ema, sunu ema nia uma no asaun violensia seluk-seluk tan. Hahalok groupu militia ida ne’e halo situasaun Timor Leste tama ba nakukun laran.

Depois Timor Leste hetan independensia, diferensa hanoin mos sai satan ida iha komunidade nia laran no dalaruma hamosu konflitu. Iha tinan 2006, Timor tenke monu fila-fali iha tentasaun konflitu politika militar ne’ebe halo ema barak husik sira nia uma no salva sira nia vida. Dala ida tan violensia iha forma oin-oin mos sai imagina a’at ida iha situasaun periodu ne’e.

Definisaun Violensia

Violensia hanesan fenomena global ida no akontese iha fatin hotu. Violensia sai hanesan istoria ida iha ita nia moris hahu husi be’ala sira. Hahalok violensia la hanesan funu nian ne’ebe mosu husi asaun koletiva ida, tuir sistema no plano ne’ebe prepara. Funu mos mosu deit iha sosiedadae balun laos iha fatin hotu-hotu. La hanesan funu, violensia mosu iha fatin barak iha mundu ida ne’e. Violensia sai hanesan hahalok a’at ida ou moras ida iha komunidade nia laran. La iha nasaun ida livre husi violensia ida ne’e.

Violensia hanesan forma ida atu bele hatudu diferensa idea iha sosiedade nia laran relasaun saida maka los no se mak bele sai superior liu. Violensia mos bele sai instrumen ida atu bele destrui sistema sosiedade nian no kria sistema sosidade foun ida ne’ebe diak-liu. Violensia ne’ebe mosu involve ita nia emosaun no sempre uza asaun fiziku hanesan basa, balu, tebe, tuda, tiru, oho no forma seluk-seluk-tan. Maibe dalaruma violensia ne’e rasik mosu iha forma oin-oin no susar atu bele identifika por ezemplu mosu liu-husi liafuan ou mosu liuhusi desizaun potika ne’ebe halao ema barak terus no susar. Violensia hanesan ne’e ita konese hanesan violensia estrutural ida.

Laos ida ne’e deit, violensia bele mos mosu tamba sosiedade komesa baruk ho antitude ema ne’ebe kaer poder iha governo. Violensia hanesan ne’ebe hanesan espresaun ida husi komunidade tamba sira lakohi sai vitima be-beik husi sistema aktual. Iha aspeitu seluk, violensia mos bele mosu tamba komunidade la iha asesu ba ekonomia ne’ebe diak, populasuan moris iha kiak nia laran no Governo aktual la halo buat ida atu bele halo solusaun ba problema ida ne’e. Kondisaun hanesan ne’e bele hamosu asaun violensia nomos bele destrui sistema sosiedade nian.

Bainhira asaun violensia ho razaun politiku mosu no halo liuhusi dalan dialogo (pasifiku) nomos baseia ba interese nasional maka violensia mosu violensia demokratiku ida. Violensia ida ne’e bele lori ita nia nasaun ba kondisaun ne’ebe forte liu iha diversidade nia laran. Maibe bainhira mudansa situasaun halo liu husi dalan radikal maka grupu ne’ebe involve iha konflitu haree groupu sira seluk hanesan inimigu ida. Kondisaun ida ne’e bele hamosu violensia nihilistik no bele destroi nasaun nian tama ba kondisaun konflitu ne’ebe naruk. Violensia tipo ida ne’e destrui sistema moris nian no lori sosiedade ba kondisaun zero, halakon sistema lei no kultural nian iha sosiedade nia laran.

Tamba saida violensia Mosu ?

Iha ita nia familia, komunidade no ita nia nasaun sempre iha diferensa idea entre ema ho ema ka grupu ida ho grupu seluk. Maibe diferensa hanoin ida ne’e la bele justifika mai ita katak dalan atu resolve maka konflitu no usa forsa fiziku atu bele hamanan ita nia hanoin. Moris iha demokrasia nia laran fo dever mai ita atu bele respeita ema nia idea maski idea ne’e diferensa ho ita nia idea.

Iha komunidade nia laran, ita sempre hasoru problema oin-oin nomos hamosu hanoin bar-barak. Balun hakarak resolve tuir katutak malirin no balun hakarak resolve uza forsa fiziku. Kondisaun ida ne’e bele hamosu konflitu entre sira bainhira la hetan liafuan konkordansa atu bele resolve problema ne’e. Ikus mai mosu violensia hanesan dalan ida atu obriga ema ka groupu seluk simu sira nia hanoin ne’ebe bele resulta ema seluk hetan kanek no mate.

Violensia Hasoru Feto Nian

Organizasaun barak inklui Governo Timor Leste rasik barak kolia kona-ba feto nia direitu iha aspeitu hotu-hotu. Ratifikasaun Konvensaun CEDAW husi Governo Timor Leste sai hanesan dalan ida atu bele hapara diskriminasaun hasoru feto.

Haree ba kondisaun mundu agora dadaun, nasaun barak komesa fo komitmentu atu bele tau direitus humanus inklui direitu feto nian iha fatin a’as iha sistema politika nian. Mundu mos rekonese ona partisipasaun feto iha politika no area seluk hanesan sasukat ida ba dezenvolvimentu nasional. Direitu feto no mane ne’ebe hanesan fo opurtunidade barak ba feto iha mundu tomak atu bele hasae sira nia posisaun inklui mos hametin fali sira nia interese ba luta ba igualdade nian. Maski nune’e feto barak sai nafatin vitima husi violensia oin-oin durante sira halo sira nia knaar iha uma laran, fatin serbisu no sosiedade.

Violensia hasoru feto laos deit problema privadu maibe hanesan mos problema national no global. Konseptu ida ne’e hanesan konseptu foun ida ne’ebe sai isue ida iha Konferensia Feto Mundial ba Dala Tolu iha Nairobi. Violensia hasoru feto akontese iha fatin ne’ebe deit no la iha limitasaun tempo, la haree ba nivel ekonomia, nivel edukasaun, tipo serbisu, rasa, tinan moris nian, durasaun kaben nian no tipo fiziku vitima nian. Violensia mos bele halo husi ema boot hanesan inan aman, maun, bin no bele akontese iha loron ka kalan. Violensia ne’e mosu tamba razaun oin-oin maibe kultural patriakal sai razaun dominante. Iha sistema ida ne’e, ema tau feto nia estatutu hanesan propridade ida husi mane nia no halo feto barak tenke tuir mane nia hakarak. Akontese hirak ne’e laos deit akontese iha sosiedade nivel kraik deit maibe mos iha sosiedade nivel aas. Husi violensia ida ne’e, feto barak hetan terus, hetan kanek inklui mos lakon sira nia vida.

Iha estrutura mane hanesan superior, violensia hanesan intrumen ida atu bele hamanan diferensia idea iha uma laran, hatudu sentimentu la satisfeitu nomos dalaruma hanesan hahalok a’at ida atu bele hatauk feto iha familia nia laran. Sosiedade mos dalaruma hanoin problema hirak ne’e laos hanesan problema boot ida maibe problema uma laran nian. Maibe hanoin ida ne’e la taka dalan ba institusaun seguransa no instituisaun seluk sira bele proteje feto maluk sira ne’ebe sai vitima husi violensia ida ne’e.

Feto vitima barak mos seidauk hatene prosesu justisa nian bainhira violensia ne’e mosu. Sira barak diak-liu taka sira nia ibun ba violensia ne’ebe sira hasoru duke loke ibun no estraga sira nia familia. Tamba vitima barak hanoin hanesan ne’e halo kazu violensia barak la mosu ba publiku no buras nafatin iha uma laran deit. Feto vitima tenke hatete sai sira nia problema para la bele fo dalan ba mane ne’ebe usa violensia kontinua hahalok aat ida ne’e ba ita.

Hanesan problema global, instituisaun Internasional halo lei oin-oin atu bele promove no proteje feto nian direitu hanesan Deklarasaun Viena, Konvensaun CEDAW 1979, Deklarasaun Eliminasaun Violensia Kontra Feto 1993 nomos Deklarasaun Beijing 1994. Nasaun Unidas rasik deklara ona violensia hasoru feto hanesan violensia direitu humanus nian. Organizasaun sosiedade inklui Governo Timor Leste rasik barak kolia kona-ba feto nia direitu iha aspeitu hotu-hotu. Ratifikasaun Konvensaun CEDAW husi Governo Timor Leste sai hanesan dalan ida atu bele hapara diskriminasaun hasoru feto. A luta Kontinua. (RFTL/ICP/Cop)